Tuoreissa kotimaisissa lyhytelokuvissa sukelletaan työelämän turruttaviin puoliin ja taajaamaan, josta rakennemuutos vei rakkauden. Vanhasta filmivarastosta tai liukuportaista voi löytyä aavemaista kauneutta.
Näytöksessä nähdään seuraavat elokuvat:
Matti Harju: Yaris, Varis (Suomi 2026; 13 min, suomenkielinen, tekstitys englanniksi)
Ote todellisuudesta kirpoaa hitaasti: elokuva kuvaa ”objektiivisuuden” etsintää teknologian nakertaman yhteiskunnan laitamilla.
Eero Tammi: Maanalainen lintu (Suomi 2026; 10 min, ei dialogia)
Elokuva on omistettu elokuvantekijä Juha-Veli Äkräksen (1948–2021) muistolle. Menneisyyden henkiä ja ulkopuolisuutta tutkiva Maanalainen lintu on kuvattu tuotantoyhtiön Filminorin varastossa.
Ville Koskinen: hampaat (Suomi 2024; 10 min, ei dialogia)
Populaarikulttuurissa liukuportaita on kuvattu reittinä tuonpuoleiseen. Hampaat kuvaa metroaseman liukuportaita välitilana ja kurkistaa hihnan tuolle puolen – konehuoneeseen, jossa koneistoa ylläpitävät mekaanikot lounastavat.
Aatos Äijö: Työtaakka (Suomi 2026; 25 min, ei dialogia)
Tarina katseista vailla dialogia. Ihmisistä, joita kalvaa työn raskas arki ja tyhjyyden puristus. Milloin työ muuttuu merkitykselliseksi ja tekijänsä omakuvaksi?
Martta Tuomaala: En kai huonoon aikaan soittele (Suomi 2025; 15 min, suomenkielinen, tekstitys englanniksi)
X kasvaa 1990-luvulla, soittelee pilapuheluita lapsena ja saa ensimmäisen työpaikkansa puhelinmyynnistä teini-ikäisenä. Toimiston hajut, huohottajat ja merkityksettömät tervehdykset seuraavat häntä työpaikasta toiseen.
Tytti Rantanen
